Asukasluku: 2,05 miljoonaa (2006), elinikäennuste 52 vuotta, väestönkasvu 1990-2006 2,3%, lukutaitoisia 87 % miehistä ja 83 % naisista
Pinta - ala: 824 292 km², 2,7 x Suomen pinta-ala
Etniset ryhmät: Pääasiassa bantu-heimoja, joista tärkeimmät ovat ovambot (47 %) ja
kavangot (9 %)
Kielet: Virallinen kieli englanti, puhekielinä owambo (48%), nama (11%), afrikani (11%) ym.
Uskonnot: 90 % väestöstä on kristittyjä, lisäksi luonnonuskontoja. Suomen vanhin lähetystyön kohdealue on Ambomaa, jonne ensimmäiset lähetyssaarnaajat, mm. Martti Rautanen saapuivat
heinäkuussa 1870. Enimmillään Suomen Lähetysseuralla oli Namibiassa 120 työntekijää.
Pääkaupunki: Windhoek (224 000 asukasta vuonna 2001)
Elinkeinot: Maanviljely 11 % (bruttotuotto), teollisuus 31 %, palvelut 58 %, päävientituotteet elintarvikkeet, timantit, mineraali- ja maataloustuotteet
BKT per asukas: 2990 USD (2005)
Rahayksikkö: Namibian dollari (N$), 1 € = 11,96 N$ (2006), inflaatio 5,1 % (2006)
Valtiomuoto ja poliittinen tilanne: Namibia itsenäistyi 21.3.1990 pitkällisen sisällissodan jälkeen. Ensimmäiseen maailmansotaan asti Namibia oli Saksan siirtomaa ja sen jälkeen Etelä-Afrikan siirtomaa. Ensimmäisissä vapaissa vaaleissa vuonna 1994 entinen sissiliike SWAPO sai 53 paikkaa parlamentin 72 paikasta. Presidentiksi valittiin Samuel Daniel Nujoma. Uudelleen hänet valittiin 21.3.1995. Viimeisissä presidentinvaaleissa 2005 valituksia tuli Lucas Pohamba (SWAPO).
Maan sisäiset olot ovat kuitenkin pysyneet rauhallisina, eivätkä naapurimaiden konfliktit enää hierrä. Namibia on vetänyt pois joukkonsa Kongosta ja Angolaan saatu rauha näyttää pysyvältä. Taloudellinen kehitys on ollut hidasta, julkinen sektori on ylisuuri, työttömyys korkea ja tuloerot ovat maailman suurimpia. Aids-tilanne on vaikea, 22,5 % 15-49 vuotiaista on saanut tartunnan. Terveystilanne on AIDSin myötä muutenkin huonontunut ja väestön kasvu on pysähtynyt ja odotettavissa oleva elinikä laskenut. Tästä on mm, FM Riikka Shemeikka tehnyt väistökirjan. Positiivisena seikkana voidaan mainita, että korruptio on Namibiassa Botwanan jälkeen vähäisintä koko Afrikassa.
Kansainyhteisön jäsenmaa.
Kehitysyhteistyö: Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyömaa. Suomen ja Namibian välisten suhteiden pohja luotiin suomalaisten lähetystyöntekijöiden toiminnalla Pohjois-Namibiassa alkaen 1800-luvun puolivälissä. Namibian itsenäisyystaistelun aikana Suomi antoi humanitääristä apua vapautusliike SWAPOlle ja tuki voimakkaasti maan itsenäistymisprosessia. Maat ovat sopineet, että Suomi lopettaa laajamuotoisen kahdenvälisen lahja-avun Namibialle vuoteen 2007 mennessä. Lahja-apu korvataan uusilla yhteistyön muodoilla tarkoituksena edistää Namibian integroitumista maailmantalouteen.
Hankkeet 2006: Paikallishallinnon vahvistaminen , vaihe II 2004-2008 6 MEUR, Paikallisen yhteistyön määräraha 2000-2007 1,9 MEUR.
Ystävyysseura: Suomi-Namibia Seura, Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki, puh. 040-7743504 (päivisin) ja 09-8511905 (iltaisin), fax 09-8511905, e-mail: seppo.kalliokoski@icenet.fi , puh.joht./yhdyshenk. Seppo Kalliokoski, siht. Heikki Kirjanen (YSL 2008).
Matkailu: Namibia on antoisa matkailumaa,johon voi matkustaa ilman erityisiä riskejä. Mm. hiekkadyyneistä, Kalaharin autiomaasta ja Suomen pitkästä lähetystyöhistoriasta tunnettu maa tarjoaa elämyksiä, joita ei muualta Afrikasta saa. Monien matkailupalveluiden hintataso on noussut huomattavasti vuoden 2007 aikana. Liikkuminen Namibian ja Angolan välisellä kapealla alueella on edelleen turvallisuusriski. Suomalaiset eivät tarvitse viisumia alle kolmen kuukauden matkoille.
