TANSANIA
Asukasluku: 39,5 miljoonaa (2006), elinikäennuste 52 vuotta, väestönkasvu 1990-2006 2,7 %, lukutaitoisia 78 % miehistä ja 62 % naisista
Pinta-ala: 945 087 km², 2,8 x Suomen pinta-ala
Etniset ryhmät: Noin 60 % banturyhmän heimoja kuten hayoja, makondeja, nyamwezejä, sukumoja ja jaggoja. Lisäksi mm. haamilaisia maasaita, suaheleja ja arabeja
Kielet: Viralliset kielet swahili ja englanti, bantu- ja niloottisia kieliä
Uskonnot: Muslimeja 30-40 %, kristittyjä ja luonnonuskontoja
Tärkeimmät kaupungit: Dodoma ( pääkaupunki, asukkaita 149 000 (2002), Dar Es Salam (tärkein kauppa- ja satamakaupunki, 2,4 miljoonaa asukasta vuonna 2002), Zanzibar (Sansibarin pääkaupunki, 206 000 asukasta vuonna 2002)
Elinkeinot: Maanviljely 45 % (bruttotuotto), teollisuus 17 %, palvelut 39 %, päävientituotteet kulta, cashew pähkinät ja kahvi
BKT per asukas: 340 USD (2005)
Rahayksikkö: Shillinki, 1 € = 1707 T. Sh (2005), vuotuinen inflaatio 6,1 % (2005)
Valtiomuoto ja poliittinen tilanne: Liittotasavalta, jonka muodostavat Tanganjika(itsenäistyi1961) ja Sansibar (itsenäistyi 1963). Maa siirtyi monipuoluejärjestelmään 1995. Presidentiksi valittiin v.2006
Emomali Rahman. Maan talous kasvaa terveellä 5-6 prosentin vuosivauhdilla, inflaatio on matala ja valuuttavaranto lähes riittävä. Budjetti on tasapainoinen, vaikka tasapaino perustuu pitkälti ulkoa saatavaan kehitysrahoitukseen. Haasteena on edelleen, että taloudellisten saavutusten vaikutus köyhyyden vähentämiseen maanlaajuisesti on jäänyt rajalliseksi. Maa julkaisi velkastrategian maaliskuussa 1999 ja pääsi seuraavana vuonna HIPC-velkaohjelmaan, mitä pidetään tunnustuksena Tansanian oma-aloitteisesta ja kurinalaisesta makrotalouden hoidosta. Valtio aloitti köyhyyden vähentämisstrategiansa v.2000 ja sen ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen. Toisen vaiheen nimi on
MKUKU ja se ottaa huomioon myös vammaiset. Maa on pysynyt rauhallisena, vaikka naapurimaiden väkivalta ja sisäiset kriisit ovat näkyneet mm. pakolaisten määränä. Tansania on toiminut välittäjänä monissakin kriiseissä. Keskeisin ja ongelmallisin välitysrooli sillä oli Burundin rauhanprosessissa. Tansanian oman sisäisen ongelman, Sansibarin kriisin sovintosopimus on tehty mallikkaasti, ja muutenkin demokratian ja hyvän hallinnon perusteet ovat vahvistuneet. AIDS on ongelma Tansaniassa kuten sen naapurimaissakin, mutta kaikista taudeista eniten uhreja vaatii malaria. Kirkollisilla järjestöillä on merkittävä rooli erityisesti terveydenhoidossa.
Kansainyhteisön jäsenmaa
Kehitysyhteistyö: Tansania on Suomen pitkäaikainen yhteistyökumppani ja yksi suurimmista avunsaajista. Sellaisena se tulee säilymään jatkossakin. Haasteena on edelleen taloudellisten saavutusten vaikutus köyhyyden vähentämiseen maanlaajuisesti.
Vuonna 2007 kehitysavun suuruus oli 20,36 milj. euroa, joka ohjattiin pääasiassa metsien, ympäristön, opetuksen sekä paikallishallinnon kehittämiseen. Suomi antoi Tansanialle humanitaarista apua v. 2006 200 000 euroa. Sillä tuettiin Tansaniaa pakolaistyössä, sillä Tansaniassa on tuhansia Afrikan Suurten järvien alueelta tulleita pakolaisia. Apu ohjattiin Fida Internationalin kautta.
Ystävyysseura: Suomi-Tansania Seura ry., pj Humphrey 050-408 5556, sihteeri Sirkka-Liisa Peltola, puh (02)2563607, 040-7525404 (YSL 2008)
Matkailu: Suomalaisille luonnontutkijoille Tansanian monet luonnonpuistot ovat olleet kiinnostuksen kohteita. Opastetut safarimatkat ovat turvallisia. USA:n ja Iso-Britannian viranomaiset ovat tiedottaneet jatkuvasta terrorismin uhasta Itä-Afrikassa ja kehottaneet erityiseen varovaisuuteen länsimaisten turistien suosimissa kohteissa ja kokoontumispaikoissa. Lähetystöt eivät suosittele matkustamista Länsi-Tansaniaan, eritoten Ruandan, Burundin ja Kongon rajaseuduille. Muslimikulttuuri pitää muistaa, eritoten Sansibarilla. Suomen ulkoministeriö ei suosittele yksin matkustamista tai retkeilyä luonnonpuistoissa.
